Quantcast
Viewing all articles
Browse latest Browse all 676

Odotuksen loppuessa aloitetaan juoksupolulle paluusta unelmointi

Raskausviikolla 40, alkoi koko odotus maistua jo hieman puulta. Pidin itseni kiireisenä ja aktiivisena, jotta aika kuluisi mahdollisimman nopeasti. Mukaan mahtui edelleen lihaskuntoharjoittelua punttisalilla, pitkiäkin kävelylenkkejä ja pyöräilyä. Näin myös sinä päivänä kun synnytys vihdoin käynnistyi, raskausviikkoja ollessa kasassa 39+4.

Olin itse asiassa polkenut salilta kotiin vain reilut tunti ennen uuden fyysisen suorituksen alkua. Isännän ja ipanan leikkiessä kotona olin nauttinut vapaa-ajastani tekemällä normaaliakin tehokkaamman treenin johon kuului muun muassa tämän hetken suosikkiliikkeeni – boksille nousu polvennostolla – sekä kyykkyjä omalla painolla, yhden jalan kyykkyjä sekä pohjejumppaa. Treenasin myös käsivarsia ja selkää. Aerobiset harjoitukset jätin väliin koska olin aamupäivällä kävellyt kilometrin jos toisenkin ja salilla käynti kerrytti sekin polkukilometrejä reilut kymmenen.

Jos olisin tiennyt päivän tai lähinnä yön olevan se jolloin synnytän olisin ehkä säästellyt voimiani hieman, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Omalla kohdallani oletus aktiivisen raskauden synnytystä helpottavasta vaikutuksesta on kuitenkin pitänyt paikkansa molemmilla kerroilla. Nyt koko toimitus kesti vaivaiset viisi tuntia.

Olen kuullut synnytystä verrattavan esimerkiksi maratonin juoksemiseen, mutta itse en vastaavaa rinnastusta tekisi. Vaikka synnytys ei olekaan urheilusuoritus on se ehdottomasti suuri fyysinen ponnistus josta toipuminen vie oman aikansa. Siitä ja koko raskaudesta. Vaikka oloni onkin ollut alusta asti mitä mainioin, olen täysin tietoinen siitä, että liika kiirehtiminen liikunnan pariin tai älytön rehkiminen olisivat tässä vaiheessa takuuvarma virhe ja todennäköisesti hidastaisivat paluuta lenkkipolulle entisestään. Oma, toimivaksi todettu, tekniikkani on syödä kipulääkkeitä mahdollisimman vähän/ei ollenkaan jotta en kuvittelisi olevani paremmassa kunnossa kun mitä todellisuudessa olen. Teen samoin myös loukkaantumisista, urheiluvammoista etc toipuessa, koska tapanani on niissä(kin) tilanteissa unohtaa järjenkäyttö ja tehdä liikaa, liian aikaisin.

Tämän ja ensiviikon ohjelmaan kuuluukin korkeintaan jokunen ,varovaisesti aloitettu kävelylenkki kärryjen kanssa, etenkin jos ilmat pysyvät yhtä kauniina kun mitä ne ovat viimepäivät ja viikot olleet. Lihaskuntoharjoitteluksi riittää isomman ja pienemmän nostelu – toistojakin tulee päivässä se jokunen kymmen jos ei jokunen sata.

Palaan asiaan taas, kun treenikalenterikin herää eloon.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 676

Trending Articles